YWAM Lapland

In Thailand

2011-01-10T21:50:00.000-08:00

There was nobody really taking care of the blog during the Thailand. The internet cafe was "too far" away and there is lot's of excusies left:)

Better latter and never, right?

Our week's schedules were never surtain so I just continue from the Saturday that followed the prayer walk.

Every Saturday Anniina and Paul Rogers organized an International Home Church gatherings. The members were very coloful group of westerners who were living in the island. There were those who had been Christians couple of years with the amazing convertion stories and some yogis who were interested of Jesus. All together in the same house studing the Bible. For our team those gatherings were almost the best times in the weeks or at least something that we really looked forward to. After that Saturday's gathering we continued to the yoga center Ananda. I was at the front seat to hear waht yoga and meditation ment for one American man. His German almost-girlfriend, now they are a couple, was talking with some others and I heard some of their conversation and latter I heard more about it.They were able tell her that Jesus is the only way to Father and even if she had seen a dream about something it really seemed that God was calling her.

Anyway the gatherings at the Saturday were refreshing in a good way.

Every Sunday we took part of the local church services in Hope and in Victory church. The services were in Thai but God's Spirit was always stongly there. It was good for our team to see the services and how everybody kneels down before God to worship Him! In Victory church we also took part in the Sunday schools. First somebody read the story from the Bible and after that the the kids colored the picture related to the theme. One time Tirsa was asked to draw the picture that the kids could color it in and ever after that she has been drawing a lot:)

Aikamme Thaimaassa

2011-01-10T20:13:00.001-08:00

Kukaan ei oikeestaan huolehtinut blogista Thaimaan aikana. Internet kahvilaan meno vaati aina järjestelyä ja muitakin tekosyitä löytyy:)

Mutta hei, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Eli viikko-ohjelmat eivät olleet koskaan varmoja muuten kuin aamuhartaus ajat. Joten aloitankin kertomaan lauantaista joka seurasi rukouskävelyämme.

Joka lauantai Anniina ja Paul Rogers järjestivät kotonaan International Home Church kokouksen johon osallistui värikäs kaarti länsimaalaisia saarelaisia. Mukana kulki vasta uskoon tulleita hurjine kääntymis tarinineen ja Jeesuksesta kiinnostuneita joogeja. Kaikki saman katon alla Jumalan Sanaa tutkien. Voinkin koko tiimin puolesta sanoa, että lauantain kokoontumiset olivat melkeempä parasta viikossa. Tuona lauantaina jatkoimme keskustelua Anandan jooga keskuksessa ja pääsin aitiopaikalle kysymään mitä jooga ja mietiskely merkitsi eräälle amerikkalaiselle miehelle. Hänen saksalainen melkein-tyttöystävänsä, he ovat nyt pariskunta, keskusteli samaan aikaan muutaman muun kans ja kuulin muutaman sanan keskustelusta silloin ja myöhemmin enemmän. He pääsivät kertomaan hänelle siitä, että kuinka Jeesus on ainut tie Isän luo ja vaikka nainen oli nähnyt unta eräästä tietystä asiasta niin se näytti enemmän siltä, että Jumala kutsui häntä luokseen.

Joka tapauksessa lauantain kokoontumiset olivat erilaisia virkistävällä tavalla.

Sunnuntaisin osallistuimme paikallisten seurakuntien, Victory ja Hope, Jumalanpalveluksiin. Kieli oli tietenkin thaiksi, mutta Jumalan Henki oli vahvasti läsnä. Tiimillemme on hyvä päästä näkemään kuinka ihmiset palvovat Jumalaa ja kuinka koko seurakunta polvistuu Jumalan edessä palvoen! Victorissa pääsimme myös mukaan pyhäkouluun jossa luettiin jokin Raamatun tarina ja sitten väritettiin kyseiseen tarinaan liittyvä kuva. Kerran Tirsa pääsi piirtämään kuvapohjan ja se oli menestys. Sen jälkeen hän saikin käyttää taiteilijan lahjojaan kaikessa mahdollisessa:)

Greetings from Cambodia

2011-01-06T04:18:00.000-08:00

Hello everyone and Happy New Year from us all!

Our team arrived to Cambodia finally after 20 hours of travelling. We are thankful to God that everything went well even if we had to wait for the bus a couple of hours. While waiting for the bus we had great opportunities to share our lives and God with the other westeners on the bus station.
Now we have been in Phnom Phen for almost a week and there is still a lot to get just to in this poor country. We are staying at a nice Guest House in the center of the city and we are every morning using the tok toks to get to the orphanage we are working at.
The orpahanage has around 70 children, most of them found in the streets. They are very lovely and always happy to see us when we are come in the morning. We have been teaching them music, drama, english and we've been playing with them also. It is amazing to see how they so enthusiastically want to learn new things. Many of them are very talented. The love of Jesus is shining through them as they are welcoming us with open arms and calling us brothers and sisters.
I hope you want to join us by praying for the children and for protection for our team !

Ylistys - Worship

2010-12-15T05:18:00.001-08:00

Kun olemme olleet täällä olemme todellakin saaneet huomata rukouksen ja ylistyksen tärkeyden. Ilman niitä olemme aika voimattomia. Vietämme aamulla yhdessä aikaa Sanan, rukouksen ja ylistyksen äärellä, vahvistuen päivien tuomiin haasteisiin.

Lähellämme on jooga-keskuksia joiden puolesta rukoilemme ahkerasti. Juuri nyt on menossa 10 päivän retriitti jonka puolesta haastamme teitäkin rukoilemaan, että he löytäisivät Jeesuksen.

Kirjoitamme pian tarkemmin niistä, mutta netissä aika on rajallista täällä päin:) (Kuva yhdestä jooga-keskuksen epäjumalan palvonta alttarista)

And in English:

While we have been here we have learnd the importance of prayer and worship. Without it them we are powerless. We start the days by studing the Word, praying and worhiping so that we would be ready for the challengies of the coming day.

Next to us are jooga-centers and those truely need a prayer!! At the moment there is a 10 days jooga retreet and we would like to challenge you to interceed for those people to find Jesus.

We will write more about those soon but the time in internet is limited so:)

(The picture is from the one of the Jooga-center's it was an altar made for the idols.)

Thaimaa-Thailand

2010-12-13T04:23:00.000-08:00

Hei kaikille!

Olemme olleet saarella viikon ja pikkuhiljaa alamme tottumaan paahtavaan helteeseen, tuliseen ruokaan ja aikaeroon. Kaikki on mennyt tähän asti hyvin. Olemme vuokralla rantatalossa luonnon kauneuden keskellä. Mutta jo ensimmäisinä päivinä saimme huomata karun totuuden kaiken kauneuden takana. Mafia pyörittää saarta, huumausaineet ovat kaikkialla, ihmiskauppa kukoistaa, jooga-keskukset vetää länsimaalaisia puoleensa ja buddhalaiset temppelit ja taikausko pitää ihmisiä vankeinaan.

Saaren väestö on kuta kuinkin 12000 ihmistä ja lisäksi ne jotka ovat pitempiä aikoja täällä. Väestö koostuu paikallisista, bile-turisteista ja jooga- ja muista hengellisyyden etsijöistä. Jokainen ryhmä tuo saarelle oman värinsä ja varsinkin ulkomaalaiset muuttavat maisemia kovaa tahtia.

Saari on hyvin kaunis ja ihmiset ovat sydämellisiä. Kaupoissa ja ravintoloissa ihmiset aina hymyilee ja jaksaa palvella kunnolla.

Meillä on ollut hyviä aikoja kun olemme ylistäneet Jumalaa ja rukoilleet saaren puolesta. Jeesuksella on suunnitelma tämänkin saaren puolesta!

In English:

Hey all!

We have been on the island over a week and we are almost got use to the heat, spice food and jet leg. Everything has gone quite well so far. We have rented the house next to the beach and the beautiful nature is surrounding us. But we learnd already from the first days that the is horrible things behind the beauty.mafia is running this island, drugs and alcohol is every place, human trafficking is florishing, jooga centers are full of the spiritual seekers from the Westand buddhist temples and superstition is slaving the people.

The population is about the 12 000 plus those who live here longer seasons. Those in the island are Thai, party-turist, and spiritual seekers such as joogies ect. Each group brings their own flavor for this place.

The island is very beautyful and people are friendly. In the shops and the restaurants Thais always smile and serve.

We have had good times while worshiping and interceding for this land. Jesus has a plan and future for this island!!

Thank you!! Kiitos!!!

2010-11-30T02:47:00.001-08:00

Thank you all for supporting our outreach to Brazil and Haiti ja also for those who supported the Malawi-team. All your prayers, financial help and encouragements we needed!!

Thank you and pretty bob!!

Kiitos kaikille kun olitta toteuttamassa aktiotamme Brasiliaan ja Haitille ja myös niille jotka olivat tukemassa Malawi-tiimin aktiota. Kaikki rukoukset ja taloudelliset tuet ja rohkasut tulivat tarpeisiin!!

Kiitos ja niiaus!!

Avustus/ Aid

2010-02-26T11:50:00.000-08:00

We had an opportunity to buy our bags full of medical aid with the money that was left over. We gave them to the local clinic and to the Port au Prince were they needed more of them.

Thank you for you financial help!! The medication was needed.

Meillä oli mahdollisuus ostaa, ylimääräisillä rahoilla, rinkat pullolleen lääkintätarvikkeita ja antaa ne paikallisen klinikan ja Port au Princin klinikan tarpeiden täyttämiseen.

Kiitos taludellisesta kannatuksestasi!! Lääkkeet menivät tarpeisiin.

Greetings from Haiti

2010-02-26T11:29:00.000-08:00

We are live and well. We have been 10 days in Haiti in a YWAM base located in Saint Marc. It is in North about an hour away from the capital Port au Prince. When we arrived here we could see the capital that was in very bad shape. Many of the houses were destroyed and the ones that were still standing had some crack on the walls. The destruction was very evident at the President's palace. The middle of it was a dome that layed now on the ground.

Some of the houses are not inhabitable because of the danger for more collapses. So we saw strange looking tents made out of sheets and tarpaulins. The biggest need is to find a accommodation for the people until the city has been rebuild. There is about 2 million people who are living at the streets or at the tent cities. Half of them were homeless before the earthquake.

We have been working in Saint Marc. Working in kitchen, cleaning, registration of the refugees and the construction side. This are just some of the things that we have been working on. Mornings starts with worship and prayer. After that we start to work and the only breaks are the lunch and dinner times. Evenings are usually free but most of the times we are very tired and end up sleeping before 9.00p.m.

Terkkuja Haitilta

2010-02-13T12:17:00.000-08:00

Olemme hengissä ja hyvissä voimissa. Olemme olleet nyt 10 päivää Haitilla, Saint Marcin missionuorten keskuksella, noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunki Port Au Princestä pohjoiseen. Tänne tullessa saimme nähdä pahoin tuhoutuneen pääkaupungin, taloja romahtaneena ja pystyssä olevissakin oli halkeamia. Kongreettisin näky järistyksen tuhoista oli kuitenkin romahtanut Presidentin palatsin kupoli kumollaan kerrosta matalampana.

Talot ovat käytännössä asumiskelvottomia romahdusvaaran takia, joten siella täällä näki erinäisiä lakanoista ja pressuista rakennettuja asumuksia. Suurin tarve tällä hetkellä onkin tilapäisen asumisen järjestaminen. Pääkaupungin n. 2 miljoonaa ihmistä pitäisi majoittaa uudelleen rakentamisen ajaksi tilapäismajoitukseen, telttoja tarvittaisiin.

Me olemme työsekennelleet Saint Marcin keskuksella, siivoten, ruokaa tehden, pakolaisia rekisteröiden ja rakennushommissa muutamia mainitakseni. Aamut alkavat ylistyksellä ja rukouksella, minkä jälkeen alkaa päivän askareet, tätä rutiinia keskeyttää vain ruokailut. Iltaisin onkin ollut vapaampaa, mutta usein menemme nukkumaan jo ennen ilta yhdeksää.

Hello from Santo Domingo!

2010-02-03T16:31:00.000-08:00

We are hera at Ywan base waiting our ride to Haiti border. Waiting here hasn't been worthless. We have had a change to rest after travelling but also to get prepared for Haiti. This base operates as resting place for people who are either going back or forth from Haiti. It has been pleasure to talk with those people, to hear stories from those who has been there and also with those who are going there. It has been very encouraging. We are leaving to Haiti at 4 p.m and heading to Saint Marc. We don't know yet what is waiting for us or how we are going to serve there. Our team is ready to serve there where is the biggest need and that's good. We will update this blog as soon as we have change to do it again.

Prayerpoints:

- Spiritual protection

- Travelling and crossing the border

- Healty

- All the practical things

Terveiset Saint Domingosta

2010-02-03T16:06:00.000-08:00

Tervehdys taalta Saint Domingosta. Olemme taalla Missionuorten keskuksessa odottamassa jatkokyytia Haitin rajalle, odottelu taalla ei ole ollut turhaa, olemme saaneet levata pitkan matkustamisen jalkeen, mutta myos voineet valmistautua henkisesti Haitia varten. Keskus toimii lapikulkupaikkana maailmalta Haitille ja takaisin, ihmisia kulkee paljon edes takaisin taman paikan kautta, onkin ollut kiva kuulla kuulumisia jaristysalueelta ja taasen jakaa ajatuksia Haitille menijoiden kanssa. Aamulla klo 04.00 lahtee kyytimme Saint Marciin, tietoa siita mita siella teemme ei viela ole, mutta selvinnee siela, tiimi on valmis palvelemaan siella missa apua tarvitaan ja se on hyva. Kirjottelemme taas kuulumisa kun siihen tulee mahdollisuus.

Rukoilettehan puolestamme

-Hengellinen suoja

-Matkustaminen ja rajan ylitys

-Terveys

Dominican Republic

2010-02-02T15:21:00.000-08:00

We are now in Santo Domingo at the YWAM base. The journey was not too long but we surely need some sleep to get back to the business:)

The Base is AMAZING. It is a huge house that has many floors and swimming pool and different fruit trees. The weather is nice and we have been able to rest little. Now we are waiting for a supper and after that sleeping.

We heard today that we will be traveling to Haiti on Thursday when some volunteers are coming back. We also heard that we will be based on St. Marc and the situation is better there than in PAP. In some areas in PAP you still might see dead bodies etc. but it is not too normal anymore.

We asked about the situation in St. Marc and what kind of after care we need after Haiti. We were told that the situation is not that bad anymore but when we are going back to Finland we will spend some time with the YWAM Finland leader and his wife and go through our experiences. Jes and Amen!!

Thank you for your prayers!! We love you all.

ps. special hello to our families and that we are all good and happy:)

Dominikaaninen tasavalta

2010-02-02T15:10:00.000-08:00

Olemme nyt paasseet perille Missionuorten keskukseen Santo Domongoon. Matka ei ollut niin pitka kuin luulimme, mutta univajetta on kaikilla:)

Missionurten keskus on UPEA. Se on suuri talo jossa on monta kerrosta ja ulkona uima-allas ja hedelmapuita. Ilmakin on ihan kiva ja olemme paasseet lepailemaan vahan. Nyt odottelemme iltaruokaa ja nukkumaan menoa.

Kuulimme tanaan, etta paasemme menemaan Haitille torstaina kun sielta tulee vapaaehtoisia takaisin. Kuulimme myos, etta tulemme tekemaan tyota St. Marcissa ja siella tilanne on todellakin parempi kuin PAP:ssa. PAP:ssa joillakin alueilla voi nahda ruumiita jne, mutta sekaan ei enaa ole niin normaalia.

Kyselimme myos tilanteesta St. Marcissa ja siita kuinka haastavaa se tulee olemaan ja millasta jalkihoitoa tulemme tarvitsemaan ja meille kerrottiin, ettei tilanne ole niin paha kuin aikaisemmin, mutta olemme sopineet, etta kun saavumme Suomeen niin juttelemma Suomen Missionuorten johtajan ja hanen vaimonsa kanssa Haitista. Jes ja aamen!

Kiitos rukouksistanne! Me rakastetaan teita.

ps. erityis terveiset kaikille meidan perheillemme ja voimme hyvin ja olemme kaikki iloisella mielella:)

Uutis päivitykset/ News update

2010-02-01T10:44:00.000-08:00

Alla olevasta linkistä voit lukea uutisia, katsoa kuvia ja videoita Missionuorten työstä Haitilla.

Below is the link where you can read read the news, or watch the pictures or videos from the work of the YWAM in Haiti.

http://www.ywamhaiti.org/

To Haiti to serve with our hands and feet

2010-02-01T08:39:00.000-08:00

Couple of weeks ago we were interseeding for Haiti and the team felt in their heart that we would like to do more for Haiti. We wanted to go to Haiti and give our hands and feet to serve the people who were affected by the earthquake. After praying and talking and scaring the fears we give the whole thing back to God.

Soon we felt that we should go there and we started to fundraise the financies. It was amazing to see how our friends, relatives and even the people that we did not know wanted to support the trip and that way be part of the valuble work that we were going to do in Haiti. In a week we were able to pay the tickets and pay lots of aid for YWAM Haiti. We bought a BIG bag full of all kinds of medical stuff and it was a LOT!! We even got some discount because our Brazilian friend told the man that we are doing mission work. Praise God!!

What happens next. Tomorrow morning we will fly to Panama and change the plane and then at the afternoon we will arrive to Dominical Republic. We might stay over night in the YWAM base in Santo Domingo and next day get the ride to the border where YWAM Haiti will pick us up. After that we might go to St. Marc to the YWAM base where we will hear our workplaces. Some of us will work with wounded once, painting and fixing and prepairing the place for the new refugies and work where the need is the biggest. St. Marc is calmer place and the city is in a ok shape and espeasially the YWAM base is in a good shape and there is clean water etc.

We will come back 17th of February and fly back to Finland from Sao Paulo but for that there is much to do:)

We will try to update the blog in Haiti but because of the security we will not take the laptop with us. So the internet access might be little pit hard to find. Lets pray that we could at least update this page even if our personal mails would have to wait until 17th.

As a team we want to tank you all who gave to us and made this trip possible. We also want to tank you that you that you have been and will pray for us. Haiti is a dark place and in a great need of love of God and freedom from all kinds of shackels that the enemy has bild there. We want to be spreading the light and the love of God to the Hatians (is that even a word) and share them how valueble and important they are!!

Prayer points:

safetiness
traveling (Sao Paulo-DR, DR-Haiti and Haiti- Sao Paulo)
hearing the voice of God
the financies would be enough
health

Thank you for your support.

Haitille käsiksi ja jaloiksi

2010-01-28T11:51:00.000-08:00

Muutama viikko sitten kun rukoilimme Haitin puolesta niin tiimimme sai sydämelleen, että haluamme tehdä enemmän maan puolesta, vielä enemmän kuin rukoilla tai tukea taloudellisesti. Halusimme lähteä Haitille ja tarjoamaan kätemme ja jalkamme auttamaan maanjäristyksen uhreja. Rukouksien ja keskustelujen ja pelkojen kohataamisien jälkeen luovutimme asian Herralle.

Pian koimme kaikki, että sinne tulee mennä ja aloitimme varainkeruun matkaa varten. Olikin ihana huomata kuinka ystävät, sukulaiset ja tuntemattomat halusivat lähteä kannattamaan matkaamme ja tekemään arvokasta työtä taloudellisesti. Viikon sisällä pystyimme ostamaan lentoliput ja avustustarpeita Haitin Missionuorille. Ostimme lääkintätarpeita säkillisen ja se on paljon lääkkeitä Brasiliassa:) Saimme jopa ostokseemme alennusta kun brassi ystävämme kertoi, että teemme lähetystyötä. Kiitos Herralle!!

Matkamme jatkuu seuraavasti. Huomenaamulla lennämme aikaisin aamulla Panamaan jossa vaihdamme konetta ja lennämme Dominikaaniseen tasavaltaan. Siellä olemme iltapäivällä ja vietämme varmaan yhden yön Santo Domingon Missionuorten keskuksessa. He vievät meidät Haitin rajalle josta Haitin Missionuoret hakevat meidät ja vievät meidät todennäköisesti ST. Marciin. Siellä on Haitin Missionuorten keskusjosta meidät sitten ohjataan työpisteisiin. Osa meistä tekee varmaan työtä haavoittuneiden kans, maalaa ja valmistaa tiloja pakolaisille, jotka tulee pääkaupungista, ja varmasti kaikessa mahdollisessa. St. Marc on rauhallinen paikka ja suht hyvässä tilassa oleva kaupunki ja erityisesti Missionuorten keskus jossa on puhdas vesi jne.

Takaisin tulemme 17.2 ja lennämme Sao Paulosta takaisin Suomeen, mutta siihen on vielä pitkä matka:)

Yritämme päivittää blogia Haitilla, mutta emme ota kannettavaa mukaan turvallisuus syistä ja nettiin voi olla haastavmpaa päästä. Rukoillaan, että ainakin päästään tätä päivittämään vaikka henkilökohtaset postit jäis vähemmälle!

Haluamme koko tiiminä kiittää sinua jateitä kaikkia jotka olette antaneet omastanne ja mahdollistaneet tämän matkan. Haluamme myös kiittää siitä, että rukoilette meidän puolesta. Haiti on pimeä maa ja tarvii Jumalan rakkautta ja vapautta kaikista siteistä mihin vihollinen on kahlinnut paikalliset. Haluammekin olla välittämässä Jumalan valoa ja rakkautta haitilaisille ja kertoa heille kuinka tärkeitä ja arvokkaita he ovat!!

Rukousaiheita:

turvallisuus
matkustaminen (Sao Paulo-DR, DR-Haiti ja Haiti-Sao Paulo)
Jumalan äänen kuuleminen
taloudellinen riittävyys
terveys

Kiitos tuestasi.

2010-01-28T11:03:00.000-08:00

Heips Kaikki terkut täältä Kesäisestä, mutta sateisesta Curitibasta. Aikaa on taas vierahtänyt ja paljon, emme ole vielä kertoneet 10 päivästä Guaratuban rannalla, se oli huippu aikaa. Olimme paikallisen Abba seurakunnan nuorten mukana Verao Vida( summer of life, elämän kesä) -projektissa, 10 päivän rantaevankeliointi aktio, tavoitteena saavuttaa rannalle kesälomaa viettävät Brasilialaiset.

8.1.2010 pakkasimme Kombi- pikkubussit täyteen ja suuntasimme n. 2 tunnin ajomatkanpäähän Guaratubaan, illalla majoittauduimme paikalliseen seurakuntaan, tytöt ja pojat visusti eri huoneisiin. Seuraavana aamuna kokoonnuimme ja niin lähti käyntiin VV-projekti. Herätys, aamupala, 2 tuntia evankeliointia, ruoka ja lepa, iltapäivällä uusi 2 tunnin pätkä rannalla sitten ruoka ja lepoa. Ihan näin se ei mennyt, sade haittasi usein iltapäivällä rannalle menemistä, lisäksi järjetimme muutaman iltana läheisissä köyhempien alueiden urheiluhalleissa tapahtumia lapsille, olimme mukana ensin järjestelemässä tapahtumaa ja sitten mukana eri toimintapisteissa, leikittämässä lapsia, maalaamassa kasvoväreillä tai näyttelemässä draamoissa.

Lähes joka ilta saimme kuulla kuinka monta ihmisitä oli tullut uskoon, lukemien ilmoittaminen taidettiin aloittaa siinä vaiheessa kun yli 400 ihmistä oli tullut uskoon, loppujen lopuksi summa ylsi yli 1400 uskoon tulleeseen. Halleluja. Täällä on ihailtavaa nähdä kuinka evankeliontia tehdään. Keskitytään kertomaan Jeesuksesta, ohjeena olikin ettei jäätäisi juttelemaa ympäripyöreitä tai laajoja teologisia kysymyksiä, vaan kerrottaisi Jeesuksesta ja että kuinka Hän on ainoa tie. Jos keskustelu lähti ikäänkuin raiteilta, jatkoimme kohteliaasti seuraavan perheen luo. Keskustelun avaamiseksi meillä oli roskapussit ja ismpi kampanja roskaamisen estämiseksi, kerroimme että haluaisimme kertoa Jeesuksesta jos jos sopii. Saimme nähdä paljon, niitä jotka halusivat ottaa Jeesuksen vastaan pelastajanaan.

Vv- projektin jälkeen tulimme takaisin Curitibaan. Majoittauduimme paikalliselle Ywam keskukselle. Täällä on noin 70 työntekijää, on ollut huippua nähdä isomman lähetyskeskuksen toimitaa ja miten heillä on eri työmuotoja. Meidän ryhmä on ottanut osaa projektiin nimeltä -HOPE, suomeksi TOIVO. Projektissa on mukan 8 työntekijää, he pitävät erilaisia kerhoja köyhän lähiön lapsille, antavat tukiopetusta, opettavat tietotekniikkaa ja auttavat parhaan mukaan jakamalla elintarvikkeita. Olemme vierailleet läheisllä asuinalueella työntekijöiden kanssa, alueen ihmiset saavat elantonsa pääasiassa keräämällä roskia tai olemalla mukana huume- bisneksessä. Mieleen on erityisesti jäänyt vierailut Josianen luona. Hän kun kertoi vaikeuksista elämässään, niin hän aina lopetti lauseen ylistäen Herraa ja kuinka hyvä Hän on. Hän sairastaa syöpää ja näkö on lähdössä, mutta hän todisti kuinka Jumala suojelee päivittäin. Vierailimme myös hänen ystävällään ja hänkin tahtoi ottaa Jeesuksen pelastajakseen. Ihmeellistä.

Matkamme jatkuu...

2010-01-08T08:41:00.001-08:00

Tervehdys pitkästä aikaa täältä Brasiliasta, vimme päivityksestä onkin jo jonkin aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtua. Viimeisessä päivityksessä puhuimme Paraguain reissusta, se oli ja meni ja meillä oli siellä huippu aikaa. Syvimmin sydäntämme uursi ihmisten palvelualttius ja huolenpito, kaikesta huolehdittiin mitä vain tahdoimme ja me suomalaiset taas emme oikein osaa ottaa vastaan, hyvää harjoitusta. Paraguay on Suomea pienempi, mutta väkiluvultaan rikkaampi, sillä on ollut loistelias menneisyys yhtenä maailman rikkaimmista valtioista, kunnes Brittien masinoimana naapurivaltiot ryöstivät koko maan puhtaaksi ja myöhemmin tappoivat lähes kaikki miehet. Nuo asiat ovat jättäneet isot haavat valtioon ja ihmisiin, isättömyys ja ehkä siitäseurannut itsetunnottomuus ovat isoimpia ongelmia tuossa ihanassa maassa. Koitimme osaltamme rohkaista heitä.

Kahtena eri päivänä kävimme köyhemmissä lähiöissä tekemässä lapsille ohjelmaa. Työnjako oli niin että seurakunnalta tuli laitteet, innostuneuta nuoria ja ohjelmaa, me taasen toimme oman osamme ohjelmaan ja me jaoimme sanaa lapsille, yli 40 lasta antoi elämänsä Jeesukselle tuona päivänä. Rukoilimme myös lasten puolesta, tämä hetki on varmasti jäänyt osaltaan kaikkien mieleen, jotka olimme mukana.

Toisena päivänä kävimme uudelleen edellispäivän 1. paikassa, tällä kertaa leikitimme lapsia ja jaoimme hieman syvemmin Jeesuksesta. Iltapäivän ohjelman muutti sade, mutta me leivoimme paikallisille nuorille kiitokseksi kaikseta suomalaisia korvapuusteja Paragualaiseen tapaan ja kaikki tykkäs. Illalla meillä oli vielä tutustumista toisiimme ja palautetta vierailustamme, kokonaisuudessan 3 päivän vierailumme oli tulossa päätökseen ja suunta takaisin Curitibaan ja Brasiliaan alkoi. Paluumatkalla poikkesimme vielä katsomaan Iguazun vesiputousta Argentiinan puolelta. Takaisin Curitibaan tulimme vuoden vaihteeksi.

Nyt on muutama päivä mennyt valmistautuessa Verao Vida ranta-aktioon yhdessä paikallisen Abba seurakunnan kanssa. Olemme viettäneet aikaa yhdessä, jarjoitelleet draamoja, ylistelleet ja rukoilleet yhdessä. Tänään Perjantaina suuntaamme Guaratubaan, jossa aktiomme seuraava osuus on, 10 päivän evankelioimis kampanja.

Aktiomme jatkuu...

2009-12-25T02:33:00.000-08:00

Perjantai 25 Joulukuuta Joulupäivä

Kuluneella viikolla olemme autelleet majapaikkamme siivouksessa ja ruoan teossa joulua varten. Maanantaina leivoimme pipareita yhdessä muutamien paikallisten naisten kanssa. Homma oli heille vierasta mutta hauskaa oli ja pipareista tuli värikäs yhdistelmä suomalaisuutta ja Brasiliaa kun piparit koristeltiin mitä erilaisimmilla karkeilla. Keskiviikkona kävimme Loyn kanssa Curtiban ympäri ajelelulla vihreällä bussilla. Näimme niin kukkaloistoa kuin Italialaista kaupungin osaa. Joululahjaksi saimme reissusta mitä mielenkiintoisimmat rusketus rajat, vai sanoisiko ennemminkin palorajat. Tällä viikolla kun lämpötila on ollut jouluiset 28-33 astetta..

Torstaina, jouluaatto päivä oli sateinen. Teimme aamupäivällä ruokaa ja söimme riisipuuroa ja sekameteli soppaa. Sateesta huolimatta suuntasimme lounaan jälkeen yhden paikallisen opettajan luo joka tarjoili vanhempiensa kanssa meille loistavan hedelmä aterian. Jonka jälkeen menimme paikallisten ja joulupukin kanssa kiertämään yhtä laitakaupunginosaa ja heiteltiin lapsille karkkia ja toivotettiin hyvää joulua. Ihmiset oli iloisia ja lapset juoksivat riemuissaan kaikkien perässä. Illalal mentiin paikallisen Brasilialaisen perheen kotiin viettämään joulua. Perheen isä toivotti ensin kaikki tervetulleeksi ja luki sitten jouluevankeliumin. Ja isoisä puhui myös ja meistä Antti kiitti että saimme tulla viettämään joulua yhdessä heidän kanssa. Sitten suuntasimme jouluruokaa syömään joka oli sekoitus suomalaisia ja brasilialaisia jouluruokia. Ruokailun jälkeen oli lahjojen anto ja vaihto peli jonka jälkeen söimme jälkiruokaa ja läksimme kotiin.

Tänään, joulupäivänä olemme lähdössä Paraguayhin viideksi päiväksi. Teemme siellä jotakin lasten kanssa ja mahdollisesti opetamme englantia. Täällä yleensä ei tiedä mitä seuraavana päivänä tapahtuu joten päiväkerrallaan :) Jumala on ollut hyvä ja uskollisesti varjellut meitä ja pitänyt hyvää huolta. On mahtavaa nähdä kuinka kaunista Jumala on luonut ja kuinka erilaisia ihmisiä maailmassa onkaan. Se on todellista rikkautta.

Siunattua joulunaikaa kaikille. Ja toivomme että muistatte mikä joulussa on tärkeintä, Jeesus :) Kiittäkäämme Jumalaa siitä että antoi Poikansa meille ja vietetään aikaa kaksin Hänen kanssaan jotta oppisimme yhä syvemmin tuntemaan millainen Hän on. Ja saisimme kokea Hänen rakkauttaan :)

2009-12-21T01:10:00.000-08:00

Heips kaikki, ollaan oltu jo useampi päivä Brasiliassa, Curitiban kaupungissa. Jumalan varjeluksen alla pääsimme ensin Sau Paulosta bussilla bussiterminaaliin ja ostimme liput tänne Curitibaan.

Ensialkuun meni muutama päivä vain totutetellessa ilmastoon ja selvitettessä päätä aikaerosta, tutustuttiin kaupunkiin ja miten käyttää joukkoliikennettä. Loppuviikosta, lauantaina lähdimme paikallisen Abba seurakunnan mukana yhteen lähiöistä evankelioimaan ovelta ovelle ja kutsumaan ihmisiä illalla paikallisella urheilukentällä olevaan tapahtumaan.

Kun menimme ovalta ovelle, kysyimme päästä sisälle ja kertoa Jeesuksesta, kaikki ottivat meidät vastaan ja halusivat antaa elämän Jeesukselle(täällä ihmiset katollisia ja tietävät Kristillisistä asioista, mutta painotimme Henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen ja Hänen tunnustamista suulla - näin meille kerrottiin ja neuvottiin kun kerrotaan evankeliumia.) Rukoilimme myös perheen puolesta, oli myös kivaa kun sai nähdä hedelmää. Siinä kun kiersimme taloja, muutama meistä sai myös kuvia, profetioita, joita sitten jaoimme talossa, se oli hyvin rohkaisevaa heille ja meille.

Illalla oli sitten tapahtuma missä oli ohjelmaa, saarna, musiikkia ja siellä myös kerättiin ihmisten yhteystiedot myöhempää yhteydenpitoa varten. Olin huolissani tästä jälkihoidosta ja kysin sitä järjestäjiltä, sain ilokseni kuulla että yksi pariskunta on perustamassa alueelle kirkkoa, he olivat myös tapahtumassa mukana.

Sunnuntaina olimme vastaavassa tapahtumassa mukana. Täällä esitimme draaman ja olimme mukana leikittämässä lapsia. - tämän tapahtuman takana oli erään Williamin seurakunta, joka koostuu pääasiassa nuorista, 'pastori' itse on n. 20 vuotias nuori mies. Siistiä. Kumpikin tapahtuma liittyy joulun tulemiseen. kaikki lapset saivat lelun joululahjaksi kummassakin tapahtumassa. Voi sitä ilon määrää :)

Katsotaan mitä Jumalalla on meille seuraavaksi. Siunausta kaikille
Rukousaiheena jatkuvasti Jumalan johdatus ja kuuliaisuus sille.

Malawitiimiltä hätärukousaiheena
alueella olleet ja mahdolliset maanjäristykset, eivät ole maanjäristyksen keskustassa mutta vaara-alueella. Rukoilkaan heille suojelusta.

Brasilian aktio

2009-12-13T23:52:00.000-08:00

Uusi aktio alkaa...
Tämän blogin kautta Antin, Hannan, Mariannen ja Marjaanan aktiomatkaa Brasiliaan. Matkamme alkoi lauantaina 13.12 kun suuntasimme koulupaikaltamme Rovaniemeltä Tampereelle. Ryhmämme oli saanut muistutuksen edellisenä iltana työmme merkityksestä, kun automme laturin hihnan kiristinpyörä sanoi itsenä irti, eikä matka suunnitellusti voinut onnistua. Aamulla saimme lainaan vara-auton, jolla pääsimme matkaan, kiitos siitä.
- Emme ole lähtemässä millekään huvireissulle vaan taisteluun ja vihollinen on peloissaan.

Tänään maanantaina lähetämme Malawin tiimin matkaan ja sitten tiistaina suuntaamme kohti Brasiliaa. Lennämme Sau Pauloon ja sieltä matkaamme bussilla Curitiban kaupunkiin, missä asuvat Mari ja Heber, jotka ovat ovat järjestelleet asioitamme siellä päässä.

Matkamme on alkanut, olethan mukana tukemassa meitä, ilman rukousta matkamme on heikoilla kantimilla. Päivitämme tänne kuulumisiamme ja rukousaiheita matkan varrelta. Liity seuraamme.
Rukousaiheita matkan alkaessa; turvallisuutta, tiimille yhtenäisyyttä sekä että kaikki vain menisi Jumalan suunnitelman mukaan.

KIITOSAIHEITA: Aktio, lentoliput, vara-auto jolla pääsimme etelä-Suomeen

Vielä kuulumisia Islannista!!

2009-03-05T02:29:00.000-08:00

Olemme todella pahoillamme, että blogin päivitys ei olo ollut ajantasalla. Mutta tässä vielä kuulumisia Islannin aktiosta. Päivämme kuluivat hurjaa vauhtia esirukouksen ja ylistyksen merkeissä.
Olimme viikon Westman saarella. Saimme palvella erillaisissa seurakunnankokouksissa. Kävimme yhdessä pastorin kanssa vierailulla päiväkodissa ja vammaisten keskuksessa. Saimme kertoa myös heille sanomaa Jeesuksesta. Käytännön töihinkin päästiin. Seurakunnan alakerrassa on nuorille skeittaus mahdollisuus. Kellariin oli kertynyt kaikenlaista romua, joten päätimme yhdessä tuumin olla heille avuksi ja roudata tavaraa pois.
Hollantitiimi saapui toiseksi viimeisellä viikolla myöskin Islantiin. Heidän kanssaan saimme tehdä yhteistyötä. Muutama päivänä olimme kadulla evankelioimassa, erillaisin luovin tavoin:)
Viimeisellä viikolla kävimme katselemassa nähtävyyksiä mm. geysir ja blue lagoon.
Palasimme Suomeen 27.2. Tällä hetkellä olemme kiertelemässä paikkakuntiemme mm. seurakuntia ja kerromme matkastamme sekä kokemuksista. Ensi viikolla palaamme vielä muutamaksi päiväksi Rovaniemelle, jossa saamme opetusta arkeen palautumisesta. Koulumme loppuu 13.3. Jonka jälkeen kukin lähtee omille teilleen.. :)'
Tiimimme haluaa kiittää jokaista esirukoilijaa, kannattajaa, tukijaa ja rohkaisijaa!
Siunausta teille jokaiselle!

Updates from Reykjavik

2009-02-02T10:28:00.000-08:00

We have already been two weeks in Reykjavik. Our maintask here has been interceding and worshiping. We have daily gone for a prayerwalk and interceted for things that God put on our hearts.

Isaiah has been our challenge from the Bible, and we have been diving into that book and studied it chapter by chapter. Don´t ask why we didn´t choose a harder one. :) But it´s interesting...

We have been taking part in church services and a youth meeting. It´s good to see how we can be encouraging the local people!

Last week two of us went to a soup kitchen, a place were those in need can come and eat during the day. We helped them there with the dishes and hanged out with the people. It was a nice experience and we enjoyed it! This week we will continue that work and all of us will get the opportunity to go there.

On Saturdaynight we went downtown doing some streetevangelisation. We offered hot chocolate and coffee to those who wanted and then we just talket with the people. It surprised us how open people were and that they really wanted to talk. Definitely something we´re going to do again!

Uutisia Reykjavikistä

2009-01-22T09:32:00.000-08:00

Ollan nyt oltu kaksi viiikkoa Reykjavikissä. Meidän päätehtävänä on ylistys ja esirukous. Me ollaan käyty päivittäin rukouskävelyllä ja esirukoiltu niiden asioiden puolesta mitä Herra on laskenut sydämellemme.

Raamatun opiskelussa otimme yhteiseksi kohteeksi Jesajan... myöhemmin mietittiin emmekö olisi voineet valita jotain vaikeampaa:) Mutta luku luvulta luimme ja tutkimme ja olihan se mielen kiintoinen kirja...mutta sulatus vie aikaa:)

Ollaan oltu rohkaisemassa sunnuntai kokouksissa ja nuorten illoissa ja on ollut ihana nähdä kuinka Jumala on rohkaissut paikallisia meidän kauttamme!!

Viime viikolla kaksi meistä meni keitto-keittiöön avuksi. Se on sellainen paikka johon kodittomat ja syrjäytyneet voi tulla syömään ja myös hyvä tapa saavuttaa ihmiset käytännön Ilosanomalla. Tulevina viikkoina tulemme tekemään siellä lisää työtä.

Lauantai iltana menimme keskustaan katuevankeliomaan. Tarjosimme kuumaa kaakaota ja kahvia haluaville. Samalla pääsimme keskustelemaan ihmisten kans ja oli todella yllättävää miten avoimia he olivat ja kuinka he todellakin halusivat jutella. Se on jotain jota haluamme tehdä jatkossakin!!

Iceland

2009-01-21T13:19:00.000-08:00

On Sunday we arrived to Reykjavik. Island was covered with snow and we could not see any trees when we were landing. Only at the city we saw some of them. From the air the island looked deserted and very calm. One thought that came in mind was that: 'how somebody can live in so isolated place and in the place were the financies were not the only unpredictable thing but the volcanos and the tectonic plates were active too'.

The calmness was just the illusion!

We are living almost at the center of the city at the Salvation Army's Hostel. There is only two houses between our house and the parlamet house. So we have had a great priviledge to hear the protest against the goverment. Last night we were sleeping with the earplugs on our ears:) Protesters left the place early this morning and went to rest for sort time and then came back with the bigger crowed. They are trying to get the goverment out and get the new people in. There is nobody who want to take a responsibility over what has happened. Iceland ha snot seen a protest like this since 1949. We are hoping that God's will be done in this place!

Front of the parlament house you can see people from different back ground and age and they all have the same messages. They want justice. You can here the drums and shouting all the time. the house was washed this morning but just to be clean for couple of hours. It has all the rainbow colors again on it. Let's see what will happen:)

Islannissa

2009-01-21T12:47:00.000-08:00

Sunnuntaina saavuimme Reykjavikiin. Saari oli lume peitossa ja puita ei juuri näkynyt koneesta. Ajoimme kentältä noin tunnin matkan kaupunkiin ja vasta kaupungissa näimme puita. Ilmasta käsin saari näytti autiolta ja rauhalliselta. Välillä kyllä kävi mielessä, että miten joku voi asua niin kaukana muista ja niin arvaamattomalla maaperällä ei vain taloudellisesti vaan tulivuorten ja mannerlaattojen takia myös.

Rauhallisuus oli vain harhauttavaa!

Asumme lähes keskustassa Pelastus Armeijan hostellissa. Meidän talon ja parlamenttitalon välissä on vain kaksi rakennusta ja mielenosoitukset ovat kuuluneet meille hyvin. Viime yönä nukuimme korvatulpat korvilla. Mielenosoittajat poistuivat paikalta lepäämään joskun aikaisesta aamusta ja jatkoivat päivällä. heidän tavoitteenaan on saada hallitus ulos ja uusi tilalle. Toivomme tietenkin, että Jumalan tahto tapahtuu, mutta toivomme myös nopeaa ratkaisua. Toisaalta tälläistä mielenosoitusta ei ole tapahtunut sitten 1949-vuoden ja onhan se hyvä, että kansa ilmoittaa, ettei ole 'ok' kun kukaan ei ota tapahtuneesta vastuuta!!

Viereisessä kuvassa näkyy eläimen verinen pää. Tänään on toka ilta kun mielenosoitukset jatkuu ja parlamentti talon edessö on enemmän väkeä kuin aikaisemmin. Siellä on lapsista liikemiehiin ottamassa osaa ja ilmoittamassa mielipiteensä. Rummut soi ja huuto kuuluu taukoamatta . Talon pestiin aamulla, mutta ihan turhaan. Nyt sen harmaa kivitys on jo sateenkaaren värinen. Saas nähä miten käy:)

Petrussa and Florin

2009-01-21T12:10:00.001-08:00

On our last free day in Sighisoara we, Mervi, Katri, Alice and Pekka (he is the YWAM leader in Rovaniemi), went to Brasov with Ligia. We were enjoing the nature and God's creativity on Carpathians. The view was so beautiful!!

After our day journey we were invited to go and pray for a family in a small village on our way back home. It was already little late so we were not so excited about it but at the same time we were interested of the family.

The daughter, Petrussa, had a some kind of a degeneration of the muscles. So she was paralyzed and could not move. Three years ago she was in a hospital because she could not breath well and something went wrong and she lost her eye sight. But she was not only unfortunened one in her family. Her Brother, Florin, was suffering the same muscle illness.

But the work they were doing was amazing!! She was a Bible teacher for over 300 prisoners from different places from Romania. She send them letters and tought and encouraged them. Her brother was the hands and the eyes for her and together they prayed for those men daily.

So often it is so easy to make some excuses why we can not share the Gospel. But that event made us think little different!! All God is asking is our obedience and He will do the rest:).

Petrussa ja Florin

2009-01-21T11:53:00.000-08:00

Me, Mervi, Katri, Alice ja Pekka, vietimme viimeisen vapaapäivän yhdessä Ligian kans Brasovassa. Kävimme Karpaasi vuorilla ja nautimme luojan käden jäljestä. Kotiin palaessamme Pekka, Rovaniemen Missionuorten johtaja, kysyi jos halusimme käydä rukoilemassa, matkan varrella olevassa pienessä kylässä, perheen kylän lasten puolesta. Ja aina valmiiksi, pienen sopimuksen jälkeen, pysähdyimme heidän luo.

Perheen tytöllä, Petrussalla, oli jonkinlainen lihasrappeuma sairaus ja oli liikuntakyvytön ja käytti happilaitetta. Kolme vuotta sitten hän oli sairaalassa hengitysvaikeuksien takia ja happiletkujen väärän paineen takia hänen sokeutui. Joten siellä hän oli pienessä, mutta lämpimässä talossa, rakastavan äitinsä hovattavana. Hänen veljellään, Florinilla, oli myös lihasrappeuma tauti ja hän kaatuili aika ajoin.

Aluksi olimme surullisia heidän kohtalostaan, mutta pian olimme ihmeissämme Jumalan hyvyydestä. He kertoivat, että Petrussa oli Raamatun opettaja vangeille jotka olivat eripuolilla Romaniaa ja että hän kirjoitteli heille rohkaisuja ja kertoi Jeesuksesta. Hänen veljensä toimi käsinä ja jalkoina ja silminä ja yhdessä he rukoilivat vankien puolesta. He kirjoittivat yli 300 vangille kuukaudessa ja koko ajan uusia vankeja halusi alkaa kirjoittamaan heidän kanssaa.

Kyllä meitä mietitytti, että mitä kaikkea me haluamme olla ja tehdä ennen kuin voimme edes miettiä miten voisimme saavuttaa ihmisiä Ilosanomalla:) Ei Herra meiltä muuta pyydä kuin kuuliaisuutta ja Hän tekee loput!

Still going strong in Romania

2009-01-10T09:55:00.000-08:00

The Kindergarden has started and we have been playing and having fun with the kids in the ages 3-6. Besides that we had Kids´ Club for 10-14 years old children on Wednesday evening. It´s good to see that someone is spending their time giving comfort, stability and love to the children...

On Thursday afternoon we went to a village believing that we´ll have a meeting with the teenagers, 15-18 years. When they started to drop in we realized that either the Romanians are very small for their ages ( which also is true ) or then these kids actually were kids.. But we tried to be flexible and adjusted the program a little bit..

Friday was a community day, spending time together with the base people here. We also got a celebrated visitor from our homecountry. Our great leader from Rovaniemi arrived here and is spending the last week here with us! Fantastic! In the afternoon some of us went to Bazna to swim in a salt warm water spring. The first impression seeing the brown water wasn´t maybe the best..and the next chock came when one of our girls opened the door to the dressing room, staring in man´s eyes.. she slammed the door, turned around and was sure that this was the wrong door. Guess if we all were surprised when the Romanians told us just to go in..ooops.. obviously it was common..luckily there were small private rooms to change clothes in.. Sooo, still a bit confused we went to take a shower. We could clearly see that it was a picture of a woman on the door. But somehow, accordingly to what we know about men´s and women´s voices, this voice we heard was too dark to be a woman´s. We were right.. Out from the shower stepped no one else than our Romanian male friend. We got a good laugh.. :) ( obs! it was he who was in the wrong shower not we... ) When we finally made it to the pool it was such a nice experience, and definitely worth it!

Today we have had our weekly day off. Some of us has been hanging on the base while some went for adventures somewhere else.. :))

Vielä seikkaillaan Romaniassa

2009-01-10T09:45:00.000-08:00

Lastentarha on alkanut ja olemme leikkineet 3-6 vuotiaiden lasten kanssa. Lisäksi meillä oli lasten clubi 10-14 vuotiaille keskiviikko iltana. Oli hienoa nähdä, että jotkut viettävät aikaa heidän kanssaan. Sekä panostavat lasten terveeseen kasvuun antamalla heille lohdutusta, tasapainoa ja rakkautta elämään.

Torstai iltapäivänä meninne kylään ajatellen että meillä olisi tapaaminen 15-18 vuotiaiden nuorten kanssa. Kun heitä alkoi tulemaan sisään me huomasimme että joko romanialaiset ovat pienikokoisia ikäänsä nähden (mikä on myös totta) tai sitte he todella olivat lapsia.. Mutta yritimme joustavasti sopeuttaa suunnitelemamme ohjelman heille.

Perjantai oli yhteisö päivä. Vietimme yhdessä aikaa basin ihmisten kanssa. Saimme myöskin korkea-arvoisen vieraan kotimaastamme. Meidän mahtava johtajamme Rovaniemeltä saapui ja viettää meidän kanssamme viimeisen viikon täällä Romaniassa. Fantastista :) Iltapäivällä jotkut menivät Baznaan uimaan suolattuun kuuma-altaaseen. Ensivaikutelma nähdessämme ruskean veden ei ollut ehkä paras.. ja seuraava shokki tuli kun yksi tytöistä aukaisi pukuhuoneen oven ja huomasi tuijottavansa miehen silmiä.. hän paiskasi oven kiinni, kääntyi ympäri ja oli varma, että se oli väärä ovi! Arvatkaa olimmeko kaikki yllättyneitä kun romanialaiset sanoivat meille, että sinne vain..ooops.. todennäköisesti pukuhuone oli yhteinen.. meidän onneksemme siellä kuitenkin oli pienempiä koppeja pukeutumiseen. Noh.. vieläkin vähän hämmentyneenä menimme suihkuun. Me pystyimme selkästi näkemään kuvan naisesta ovella, mutta sen mukaisesti mitä tiedämme miesten ja naisten äänistä, niin tämä ääni kuullosti liian matalalta ollekseen nainen. Me olimme oikeasssa.. Kukapa muu kuin meidän romanialainen mies ystävämme asteli ulos suihkusta.. Saimme hyvät naurut:) (Huom! Se oli hän joka oli väärässä suihkussa emme me.) Kun vihdoin pääsimme altaaseen niin olihan se kiva kokemus ja todellakin kannatti!

Tänään olemme viettäneet viikon vapaapäivää. Toiset ovat olleet basillä ja osa lähti seikkailemaan jonnekin päin... :))

Challenging but edifying

2009-01-06T12:01:00.000-08:00

On Friday we went to the most poor gipsy villages here. We still can't believe what we saw... A girl, dressed with a thin t-shirt and tights, another even without pants.. The kids were so dirty and the places looked like garbage dumps. And there we were, dressed with four sweaters and a winter jacket, with our boots and presents.. somehow it felt so ridiculous. They needed much more than t
hat.

But it's in those moment when you feel small, God gets all the glory. We couldn't have done anything without Him and His love. And we do believe that He will continue the work in the villages we have visited.

Saturday was our day off. At least from our ministry. We spent the day processing all what we had been doing during the week. On Sunday we took part in a church meeting, what was appreciated by the people there. We felt before that we should do something new, like create something, so we came up with a drama and afterwards we could just see how it totally was God's idea.

Yesterday and today we have been planning and preparing the following days. Kindergarden will start here tomorrow, so we will be helping the base people there. Sooo one more week and it's all about children :)

Haastavaa mutta rakentavaa

2009-01-06T11:43:00.000-08:00

Perjantaina me vierailimme hyvin koyhissa romanikylissa. Emme vielakaan voi uskoa, mita naimme...Tytto, jolla oli paallaan ohut t-paita ja sukkahousut, toinen jopa ilman housuja...Lapset olivat niin likaisia ja ymparisto naytti miltei kaatopaikalta. Siella me olimme nelja puseroa yllamme talvitakkiemme kera valmiina jakamaan kenkia ja lahjoja...jotenkin se tuntui niin naurettavalta. He olisivat tarvinneet niin paljon enemman.

Noissa hetkissa kuitenkin, kun tuntee itsensa pieneksi, Jumala saa kaiken kunnian. Emme olisi voineet tehda mitaan ilman Hanta ja Hanen rakkauttaan. Uskomme myos, etta Han tulee jatkamaan tyotaan noissa vierailemissamme kylissa.

Lauantaina meilla oli vapaapaiva, ainakin palvelutyon suhteen. Kulutimme paivan prosessoiden kaikkea sita, mita olimme viikon aikana tehneet. Sunnuntaina osallistuimme jumalanpalvelukseen ja ihmiset siella arvostivat osuuttamme. Aikaisemmin olimme kokeneet, etta meidan tulisi tehda jotakin uutta, luoda jotakin. Niinpa syntyi uusi draama ja jalkeenpain saimme nahda kuinka idea oli todellakin tullut Jumalalta.

Eilen ja tanaan olemme suunnitelleet ja valmistelleet tulevia paivia varten ohjelmaa. Tulemme auttamaan lastentarhassa, joka alkaa huomenna. Joten...yksi viikko lisaa lasten kanssa :)

Ensimmaiset paivat Sighisuarassa

2009-01-02T01:25:00.000-08:00

Olemme nyt Sighisuarassa ja teemme tyota yhdessa sveitsilaisen tiimin kanssa. He toimivat Bill Willsonin-jarjeston alaisina. (Heista loytyy enemman netista). Tahan olemme vierailleet neljassa romani-kylassa ja olemme jarjestaneet ohjelmaa kylien lapsille. Se miten ohjelmaa on mainostettu on ollut hieman erilaista kuin mihin olemme tottuneet. Menemme vain taloihin ja koputamme oviin ja kuljemme ympari kylaa ja kutsumme ihmisia katsomaan ohjelmaa. Ja lahes kaikki kylan lapset tulevat katsomaan sita. Lapsia on ollut noin 100 joka kerta ja olemme nauttineet joka hetkesta heidan kanssaan. Se miten ihmiset asuvat taalla koskettaa todella sydamiamme. Yhdessa paikassa, jossa jarjestimme ohjelmaa, ulkona oli -15 astetta ja monilla lapsista ei ollut edes kenkea jaloissa, muutamilla oli lapaset ja useilla polvet olivat paljaat. Tilannetta on vaikea ymmartaa vaikka sen olisi omin silmin nahnyt. Mutta kun katsoo lapsien kasvoja ja heidan silmat loistaen koskettaa todella. Se on sanoinkuvailematon tunne.

Tanaan menimme rukouskavelylle, esirukoillen Sighisuaran ja hengellisen ilmapiirin puolesta. Ihmeellista miten Jumala toimii!

Nyt uutta vuotta juhlimaan!!:)

Toivotamme teille kaikille HYVAA JA SIUNATTUA UUTTA VUOTTA 2009!

The first days in Sighisoara

2008-12-31T09:52:00.000-08:00

We're in Sighisoara, spending this week together with a Bill Willson team from Switzerland. We have visited four gipsy villages this far and had some program with the kids. It's quite interesting how the ad for the program is working here. We just go to the houses, knock on the doors and walk through the whole village telling everyone that we have a program for the kids. And almost all the kids show up. We have had about 100 per time, and enjoyed every minute with the kids. It's just so heartbreaking to see how the people are living there. At one place we had the meeting outside, the temperature was about -15 degrees, and many of the kids didn't have any shoes, only a few had gloves, and their knees were bared. It's so hard to understand even if you have seen it. But watching the kids' faces, seeing their eyes shining, touched us deeply. Indescribable.

Today we went for a prayer walk, praying for Sighisoara and the spiritual situation here. Amazing how God is working!

Now it's party time heeeere!! :))

We wish you all a Happy and a Blessed New Year!

Last night in Medias

2008-12-26T10:03:00.001-08:00

It was snowing last night and we were so happy to look outside this morning and see the winter wonderland;) It was almost like in Finland!
Today we have been cleaning the Medias' base and enjoying the free day while packing.
Tomorrow it is time to travel to the next place. Medias has been a very good place to start the outreach. We have lived in a new house in a fancy neighbourhood with a nice view over the town. The team gives all the glory to God!

Viimeinen ilta Mediaksessa

2008-12-26T09:29:00.000-08:00

Viime yönä satoi lunta ja kun aamulla heräsimme olimme niin iloisia kun ikkunasta avautui valkoinen ihmemaa;) Ihan kuin olisi koti-Suomessa oltu!
Tänään olemme siivonneet lähes koko Mediaksen Missionuorten keskuksen ja vietetty leppoista vapaa-päivää sekä pakkailleet rinkkojamme huomista lähtöä varten.
Medias on kyllä ollut huippu paikka aktion alulle. Olemme saaneet asua ihan uudessa talossa ja vieläpä hienolla alueella mäen päällä josta olemme voineet ihailla kaupunkia. Tiimi kiittää Herraa!

Opetuslapseuskoulun aktio

2008-12-25T13:24:00.000-08:00

Me olemme Opetuslapseuskoulu Rovaniemeltä. Olemme parhaillaan tekemässä kouluumme kuuluvaa käytännön jaksoa. Ajattelimme, että olisi hauska jakaa kokemuksiamme teidän kanssa. Joten pliiis tsekkaa täältä! :)

15. joulukuuta lähdimme kotimaastamme Romaniaan. Ensimmäinen määränpäämme oli Medias, kaupunki keskellä Romaniaa. Tähän asti olemme työskennelleet romanien parissa, vierailleet sairaalassa ja orpokodissa, osallistuneet useaan jumalanpalvelukseen jne. Olemme myös saaneet kokea romanialaisia jouluperinteitä. Se tarkoittaa joululaulujen laulamista ovelta ovelle, vierailuja kodista toiseen syöden herkkuja toinen toisensa jälkeen. Olemme nauttineet tästä erilaisesta joulunvietosta. Romanialaiset ovat niiiiiiin ihania ja vieraanvaraisia, että et voi olla rakastamatta heitä!

Romanialaiset ovat myös hyvin ihmissuuntautuneita - ihmissuhteet laitetaan aina ensi sijalle. Vaikka sinulla olisi kiire aikaa löytyy aina kahvikupposen nauttimiseen ystävän kanssa, jonka satut tapaamaan kadulla. Joitain mietittävää meille suomalaisille...

Lauantaina lähdemme Sighisoaraan, paikka, joka ei ole kaukana Mediaksesta. Siellä vietämme loput viikot Romania-ajastamme. 15. tammikuuta lähdemme takaisin Suomeen pariksi päiväksi, jonka jälkeen aktiomme jatkuu Islannissa.

Siinä oli lyhyesti kuulumisemme. Tästä lähtien voit seurata uutisiamme täältä. Päivitämme tätä blogia mahdollisuuksien mukaan.

CRACIUN FERICIT! HYVÄÄ JOULUA!

DTS outreach

2008-12-25T12:19:00.000-08:00

We are a DTS ( Discipleship Training School ) from Rovaniemi doing our practical part. We thought that it would be fun to share our experiences with you. So please, check it out! :)

The 15th of December we left our home country for Romania. Our first destination was Medias, a town in the middle of Romania. This far we have been working with gipsies, visiting a hospital and an orphanage home, taking part in several church services etc. We have also been able to experience Romanian Christmas traditions, which means going singing carols from door to door and visiting house after house, eating cake after cake. We have enjoyed this different way of celebrating Christmas, the Romanians are sooooo wonderful and generous that you can´t help loving them.

The Romanians are also very people orientated and relationships always come first. For example, even if you are in a hurry there´s still time for a cup of coffee with a friend that you happen to meet on the street. Something to think about for all Finns...

On Saturday we´ll go to Sighisoara, a place not too far from Medias, and there we´ll spend the rest of our time in Romania. The 15th of January we´ll go back to Finland for a coulpe of days, and then our outreach continues in Iceland.

That was shortly our news. From now on you can follow our outreach here. We´ll update this blog as far as it´s possible.

CRACIUN FERICIT! MERRY CHRISTMAS!