Haitille käsiksi ja jaloiksi

Muutama viikko sitten kun rukoilimme Haitin puolesta niin tiimimme sai sydämelleen, että haluamme tehdä enemmän maan puolesta, vielä enemmän kuin rukoilla tai tukea taloudellisesti. Halusimme lähteä Haitille ja tarjoamaan kätemme ja jalkamme auttamaan maanjäristyksen uhreja. Rukouksien ja keskustelujen ja pelkojen kohataamisien jälkeen luovutimme asian Herralle.

Pian koimme kaikki, että sinne tulee mennä ja aloitimme varainkeruun matkaa varten. Olikin ihana huomata kuinka ystävät, sukulaiset ja tuntemattomat halusivat lähteä kannattamaan matkaamme ja tekemään arvokasta työtä taloudellisesti. Viikon sisällä pystyimme ostamaan lentoliput ja avustustarpeita Haitin Missionuorille. Ostimme lääkintätarpeita säkillisen ja se on paljon lääkkeitä Brasiliassa:) Saimme jopa ostokseemme alennusta kun brassi ystävämme kertoi, että teemme lähetystyötä. Kiitos Herralle!!

Matkamme jatkuu seuraavasti. Huomenaamulla lennämme aikaisin aamulla Panamaan jossa vaihdamme konetta ja lennämme Dominikaaniseen tasavaltaan. Siellä olemme iltapäivällä ja vietämme varmaan yhden yön Santo Domingon Missionuorten keskuksessa. He vievät meidät Haitin rajalle josta Haitin Missionuoret hakevat meidät ja vievät meidät todennäköisesti ST. Marciin. Siellä on Haitin Missionuorten keskusjosta meidät sitten ohjataan työpisteisiin. Osa meistä tekee varmaan työtä haavoittuneiden kans, maalaa ja valmistaa tiloja pakolaisille, jotka tulee pääkaupungista, ja varmasti kaikessa mahdollisessa. St. Marc on rauhallinen paikka ja suht hyvässä tilassa oleva kaupunki ja erityisesti Missionuorten keskus jossa on puhdas vesi jne.

Takaisin tulemme 17.2 ja lennämme Sao Paulosta takaisin Suomeen, mutta siihen on vielä pitkä matka:)

Yritämme päivittää blogia Haitilla, mutta emme ota kannettavaa mukaan turvallisuus syistä ja nettiin voi olla haastavmpaa päästä. Rukoillaan, että ainakin päästään tätä päivittämään vaikka henkilökohtaset postit jäis vähemmälle!

Haluamme koko tiiminä kiittää sinua jateitä kaikkia jotka olette antaneet omastanne ja mahdollistaneet tämän matkan. Haluamme myös kiittää siitä, että rukoilette meidän puolesta. Haiti on pimeä maa ja tarvii Jumalan rakkautta ja vapautta kaikista siteistä mihin vihollinen on kahlinnut paikalliset. Haluammekin olla välittämässä Jumalan valoa ja rakkautta haitilaisille ja kertoa heille kuinka tärkeitä ja arvokkaita he ovat!!

Rukousaiheita:

• turvallisuus
• matkustaminen (Sao Paulo-DR, DR-Haiti ja Haiti-Sao Paulo)
• Jumalan äänen kuuleminen
• taloudellinen riittävyys
• terveys
  

Kiitos tuestasi.

Heips Kaikki terkut täältä Kesäisestä, mutta sateisesta Curitibasta. Aikaa on taas vierahtänyt ja paljon, emme ole vielä kertoneet 10 päivästä Guaratuban rannalla, se oli huippu aikaa. Olimme paikallisen Abba seurakunnan nuorten mukana Verao Vida( summer of life, elämän kesä) -projektissa, 10 päivän rantaevankeliointi aktio, tavoitteena saavuttaa rannalle kesälomaa viettävät Brasilialaiset.

8.1.2010 pakkasimme Kombi- pikkubussit täyteen ja suuntasimme n. 2 tunnin ajomatkanpäähän Guaratubaan, illalla majoittauduimme paikalliseen seurakuntaan, tytöt ja pojat visusti eri huoneisiin. Seuraavana aamuna kokoonnuimme ja niin lähti käyntiin VV-projekti. Herätys, aamupala, 2 tuntia evankeliointia, ruoka ja lepa, iltapäivällä uusi 2 tunnin pätkä rannalla sitten ruoka ja lepoa. Ihan näin se ei mennyt, sade haittasi usein iltapäivällä rannalle menemistä, lisäksi järjetimme muutaman iltana läheisissä köyhempien alueiden urheiluhalleissa tapahtumia lapsille, olimme mukana ensin järjestelemässä tapahtumaa ja sitten mukana eri toimintapisteissa, leikittämässä lapsia, maalaamassa kasvoväreillä tai näyttelemässä draamoissa.

Lähes joka ilta saimme kuulla kuinka monta ihmisitä oli tullut uskoon, lukemien ilmoittaminen taidettiin aloittaa siinä vaiheessa kun yli 400 ihmistä oli tullut uskoon, loppujen lopuksi summa ylsi yli 1400 uskoon tulleeseen. Halleluja. Täällä on ihailtavaa nähdä kuinka evankeliontia tehdään. Keskitytään kertomaan Jeesuksesta, ohjeena olikin ettei jäätäisi juttelemaa ympäripyöreitä tai laajoja teologisia kysymyksiä, vaan kerrottaisi Jeesuksesta ja että kuinka Hän on ainoa tie. Jos keskustelu lähti ikäänkuin raiteilta, jatkoimme kohteliaasti seuraavan perheen luo. Keskustelun avaamiseksi meillä oli roskapussit ja ismpi kampanja roskaamisen estämiseksi, kerroimme että haluaisimme kertoa Jeesuksesta jos jos sopii. Saimme nähdä paljon, niitä jotka halusivat ottaa Jeesuksen vastaan pelastajanaan.

Vv- projektin jälkeen tulimme takaisin Curitibaan. Majoittauduimme paikalliselle Ywam keskukselle. Täällä on noin 70 työntekijää, on ollut huippua nähdä isomman lähetyskeskuksen toimitaa ja miten heillä on eri työmuotoja. Meidän ryhmä on ottanut osaa projektiin nimeltä -HOPE, suomeksi TOIVO. Projektissa on mukan 8 työntekijää, he pitävät erilaisia kerhoja köyhän lähiön lapsille, antavat tukiopetusta, opettavat tietotekniikkaa ja auttavat parhaan mukaan jakamalla elintarvikkeita. Olemme vierailleet läheisllä asuinalueella työntekijöiden kanssa, alueen ihmiset saavat elantonsa pääasiassa keräämällä roskia tai olemalla mukana huume- bisneksessä. Mieleen on erityisesti jäänyt vierailut Josianen luona. Hän kun kertoi vaikeuksista elämässään, niin hän aina lopetti lauseen ylistäen Herraa ja kuinka hyvä Hän on. Hän sairastaa syöpää ja näkö on lähdössä, mutta hän todisti kuinka Jumala suojelee päivittäin. Vierailimme myös hänen ystävällään ja hänkin tahtoi ottaa Jeesuksen pelastajakseen. Ihmeellistä.

Matkamme jatkuu...

Tervehdys pitkästä aikaa täältä Brasiliasta, vimme päivityksestä onkin jo jonkin aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtua. Viimeisessä päivityksessä puhuimme Paraguain reissusta, se oli ja meni ja meillä oli siellä huippu aikaa. Syvimmin sydäntämme uursi ihmisten palvelualttius ja huolenpito, kaikesta huolehdittiin mitä vain tahdoimme ja me suomalaiset taas emme oikein osaa ottaa vastaan, hyvää harjoitusta. Paraguay on Suomea pienempi, mutta väkiluvultaan rikkaampi, sillä on ollut loistelias menneisyys yhtenä maailman rikkaimmista valtioista, kunnes Brittien masinoimana naapurivaltiot ryöstivät koko maan puhtaaksi ja myöhemmin tappoivat lähes kaikki miehet. Nuo asiat ovat jättäneet isot haavat valtioon ja ihmisiin, isättömyys ja ehkä siitäseurannut itsetunnottomuus ovat isoimpia ongelmia tuossa ihanassa maassa. Koitimme osaltamme rohkaista heitä.

Kahtena eri päivänä kävimme köyhemmissä lähiöissä tekemässä lapsille ohjelmaa. Työnjako oli niin että seurakunnalta tuli laitteet, innostuneuta nuoria ja ohjelmaa, me taasen toimme oman osamme ohjelmaan ja me jaoimme sanaa lapsille, yli 40 lasta antoi elämänsä Jeesukselle tuona päivänä. Rukoilimme myös lasten puolesta, tämä hetki on varmasti jäänyt osaltaan kaikkien mieleen, jotka olimme mukana.

Toisena päivänä kävimme uudelleen edellispäivän 1. paikassa, tällä kertaa leikitimme lapsia ja jaoimme hieman syvemmin Jeesuksesta. Iltapäivän ohjelman muutti sade, mutta me leivoimme paikallisille nuorille kiitokseksi kaikseta suomalaisia korvapuusteja Paragualaiseen tapaan ja kaikki tykkäs. Illalla meillä oli vielä tutustumista toisiimme ja palautetta vierailustamme, kokonaisuudessan 3 päivän vierailumme oli tulossa päätökseen ja suunta takaisin Curitibaan ja Brasiliaan alkoi. Paluumatkalla poikkesimme vielä katsomaan Iguazun vesiputousta Argentiinan puolelta. Takaisin Curitibaan tulimme vuoden vaihteeksi.

Nyt on muutama päivä mennyt valmistautuessa Verao Vida ranta-aktioon yhdessä paikallisen Abba seurakunnan kanssa. Olemme viettäneet aikaa yhdessä, jarjoitelleet draamoja, ylistelleet ja rukoilleet yhdessä. Tänään Perjantaina suuntaamme Guaratubaan, jossa aktiomme seuraava osuus on, 10 päivän evankelioimis kampanja.

Aktiomme jatkuu...