Kukaan ei oikeestaan huolehtinut blogista Thaimaan aikana. Internet kahvilaan meno vaati aina järjestelyä ja muitakin tekosyitä löytyy:)
Mutta hei, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Eli viikko-ohjelmat eivät olleet koskaan varmoja muuten kuin aamuhartaus ajat. Joten aloitankin kertomaan lauantaista joka seurasi rukouskävelyämme.
Joka lauantai Anniina ja Paul Rogers järjestivät kotonaan International Home Church kokouksen johon osallistui värikäs kaarti länsimaalaisia saarelaisia. Mukana kulki vasta uskoon tulleita hurjine kääntymis tarinineen ja Jeesuksesta kiinnostuneita joogeja. Kaikki saman katon alla Jumalan Sanaa tutkien. Voinkin koko tiimin puolesta sanoa, että lauantain kokoontumiset olivat melkeempä parasta viikossa. Tuona lauantaina jatkoimme keskustelua Anandan jooga keskuksessa ja pääsin aitiopaikalle kysymään mitä jooga ja mietiskely merkitsi eräälle amerikkalaiselle miehelle. Hänen saksalainen melkein-tyttöystävänsä, he ovat nyt pariskunta, keskusteli samaan aikaan muutaman muun kans ja kuulin muutaman sanan keskustelusta silloin ja myöhemmin enemmän. He pääsivät kertomaan hänelle siitä, että kuinka Jeesus on ainut tie Isän luo ja vaikka nainen oli nähnyt unta eräästä tietystä asiasta niin se näytti enemmän siltä, että Jumala kutsui häntä luokseen.
Joka tapauksessa lauantain kokoontumiset olivat erilaisia virkistävällä tavalla.
Sunnuntaisin osallistuimme paikallisten seurakuntien, Victory ja Hope, Jumalanpalveluksiin. Kieli oli tietenkin thaiksi, mutta Jumalan Henki oli vahvasti läsnä. Tiimillemme on hyvä päästä näkemään kuinka ihmiset palvovat Jumalaa ja kuinka koko seurakunta polvistuu Jumalan edessä palvoen! Victorissa pääsimme myös mukaan pyhäkouluun jossa luettiin jokin Raamatun tarina ja sitten väritettiin kyseiseen tarinaan liittyvä kuva. Kerran Tirsa pääsi piirtämään kuvapohjan ja se oli menestys. Sen jälkeen hän saikin käyttää taiteilijan lahjojaan kaikessa mahdollisessa:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti